keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

kesävaellukselle ♥ ♥ ♥









Pitkän haaveilun ja pohtimisen jälkeen päätin, että uskaltaudun lähtemään vielä erävaellukselle Haltin suunnalle viikoksi. Tämä oli jo suunnitelmissa oli ennen kuin vauva ilmoitti tulostaan. 
Lähtö on ensi maanantaina ja täytyy sanoa että olen enemmän kuin innoissani. Rakastan vaeltamista, etenkin tuolla kilpisjärven seuduilla koska siellä luonto on niin kaunista ja PUHDASTA. Lisäksi viikko erämaassa tekee hyvää niin ruumiille kuin sielullekkin, on tilaa ajatella.
Reitin pituus tulee olemaan suunnilleen sata kilometriä, ehkä ylikin. Päivämatkat ovat 11 ja 25 kilometrin välillä joten ei mitenkään pahoja vaikka rinkka selässä kulkeekin. Uskon jaksavani hyvin vaikka silloin mennäänkin jo raskauden 16. viikkoa.

Rinkka on pakattu ja mieli malttamaton. Tänään lähdemme yöjunalla poikien kanssa ensin mummolaan johon pojat jäävät tätien hyvään hoitoon. Nikolai on ainakin yhtä malttamaton kuin äiti odottaessaan maalle pääsemistä, hevosten, lehmien, lampaiden, vuohien, kissojen ja koirien kanssa ei varmasti tule aika pitkäksi!

Kuvat on otettu kesällä 2008 kun viimeksi kävin viikon reissulla Haltin maastoon, nyt mennään vähän eri reittiä.

7 kommenttia:

Hantta kirjoitti...

Hauskaa ja rentouttavaa mielenvirkistys vaellusta! <3

Tiia kirjoitti...

Vaeltaminen on kyllä ihanaa.. OIkein ihanaa vaellusta...

Marjuli kirjoitti...

Vaeltaminen on ihanaa, oikein kateeksi käy kun pääset noihin maisemiin. Mielekästä ja rentouttavaa vaellusta!

PipetiPoo kirjoitti...

Vaude, tekisi kyllä hyvää tuollainen reissu, on varmasti tilaa ja aikaa ajatuksilleenkin aivan eri lailla. Ja toisaalta olla ajattelematta, vaeltaa vain ja nauttia puhtaasta luonnosta, huoh...
Vietähän kiva retki!

Tiina kirjoitti...

Itse kävin vaelluksella odottaessani esikoista, tais olla noin viikolla 22. Saariselän Kiilopäällä kuljettiin, ja nousut otti kovasti voimille ja jalat olivat tosi klopussa iltaisin. Lonkkiin koski myös, ja päätin sen reissun jälkeen etten enää raskaana ollessa lähde vaellukselle, elleivät kaikki muutkin reissuun lähtevät ole raskaana! ;) Muut nimittäin hyppivät sata metriä edellä kuin pienet gasellit, kun samaan aikaan mies kädestä kiskoen yritti avittaa minua aina ylös tunturin kylkeä, ja happi tuntui loppuvan ihan kertakaikkiaan. Oli rankkaa, vaikka toisaalta hienoakin.

Mukavaa reissua!!!

Anonyymi kirjoitti...

Onnellinen! Hyvää vaellusviikkoa! Täälläkin yksi raskausvaeltaja, samoilla viikoilla suurinpiirtein ja kaikki sujui oikein hyvin.Tuulai

LAPINKA kirjoitti...

Voi vitsit kun vaeltaminen on niin ihanaa!! Ja noissa maisemissa..voih! Mukavaa ja rentouttavaa vaellusta teille :)